Kauppareissu voi olla yhtä suurta seikkailua kun muisti ei enää ole yhtä hyvä kuin ennen, eikä kauppakasseja jaksa kantaa. Severi asettaa maitopurkin avustajansa Niinan työntämään kärryyn ja muistaa tällä kertaa mainita ajasta jolloin maidot toimitettiin vielä lasipulloissa. Joskus Severiä hämmentää maitokaapin edessä, sillä vaihtoehtoja on niin monia eikä aina voi muistaa mikä olikaan se oikea. Onneksi Niina muistaa hyvin Severin maun.
Välillä Severi pysähtyy ja katsoo hämmentyneenä ympärilleen; milloin hän tänne päätyi? Ennen kuin Severi hätääntyy, Niina pujottaa kätensä tämän käsivarteen ja hymyilee leveästi. Pelko ja ahdistus hälvenevät ja Severi muistaa, että hänen lempijugurtinsa on tänään alennuksessa.
Kun Severin käsi tärisee tämän kaivaessa maksukorttia kassalla rientää Niina heti apuun. Ruokakaupassa ei tarvitse pelätä, eikä selvitä yksin. Rauhallinen, tukea antava käsi ja leveä hymy tekevät tästäkin seikkailusta onnistuneen ja antoisan.
Kotona Niinan purkaessa kauppakasseja, Severi istuuntuu lempinojatuoliinsa ja avaa jugurttipurkin. Tämän maun hän muistaa hyvin, aivan niinkuin Niinan iloisen hymynkin.
Arjen tuki, joka tuntuu sydämessä
