Aurinko paistaa, maa sulaa ja lumen alta paljastuu puutarha joka tarvitsee kipeästi apua. Severin ystävä Terttu katselee ulos rivitalo-asuntonsa ikkunasta ja huokaisee. Kuinka kaunis piha voisi ollakaan, jos sen saisi vain siistittyä talven jäljiltä. Kuinka mukavaa voisi olla nauttia aamukahvi verannalla, mikäli siellä olisi istumapaikka.
Tänään kuitenkin Tertun avustaja Sirpa saapuu auttamaan unelman toteuttamisessa. Ensimmäisenä Sirpa kaivaa varastosta tuolin ja asettaa sen keskelle pihaa. Pyyhinnän jälkeen Terttu istuuntuu tuolille vilttiin kietoutuneena ja huokaisee. Aurinko lämmittää poskia vaikka vilpakka tuuli vielä viestiikin siitä, että kevät on vasta alkamassa.
Sirpa kantaa varastosta hyräillen haravan ja multasäkin ja ryhtyy haravoimaan pihaa. Terttua naurattaa Sirpan hyväntuulisuus. Hänen tekisi kovasti mieli mennä auttamaan, pihatyöt kun olivat aikoinaan hänen lempipuuhaansa. Nyt Tertun lihakset eivät tue samalla tavalla, liikkuminen on vaikeaa ja jaksaminen on kyseenalaista. Terttu tyytyykin seuraamaan Sirpan puuhailuja tuolistaan, jutellen niitä näitä samalla kun Sirpa taikoo pihasta jälleen edustuskelpoisen.
Haravoinnin valmistuttua Sirpa nostaa tuomansa multasäkin lähelle Tertun tuolia, ojentaa tälle pienen lapion ja kasan ruukkuja. Terttu lappaa ruukkuihin multaa ja Sirpa upottaa multaan pienen siemenen. Lopuksi multa vielä kastellaan läpimäräksi, ja Sirpa kantaa ne sisälle ikkunalaudalle nauttimaan auringosta ja lämmöstä.
Lopuksi Sirpa kaivaa varastosta vielä pienen pöydän ja toisen tuolin, pyyhkien nekin puhtaiksi. Kun piha on siisti, ja uudet kasvit laitettu itämään ruukkuihin, keittää Sirpa vielä kahvit. Kupposet kuumaa naiset nauttivat tietenkin ulkona, ihastellen Sirpan kätten jälkeä ja kevääseen heräävää luontoa.
Nyt Terttu voi nauttia pihastaan myös silloin kun Sirpa ei ole paikalla, ja sitä hän varmasti tuleekin tekemään. Silti parasta on nauttia kahvinsa hyvässä seurassa, kauniista säätä nauttien.
Arjen tuki, joka tuntuu sydämessä
