Ikääntyneiden yksinäisyys on puhuttanut mediassa jo vuosia. Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan joka seitsemäs yli 80-vuotias kokee olevansa yksinäinen jatkuvasti tai melko usein ja Tilastokeskuksen vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan ikääntyneet kokivat yksinäisyyttä yleisemmin kuin muu väestö. On siis perusteltua puhua aiheesta.
Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä, joka uhkaa ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja kognitiivisia toimintoja ja sen on arvioitu vähentävän jopa kuusi toimintakykyistä elinvuotta.
Käsitteenä yksinäisyys on kuitenkin hankala, sillä se on hyvin henkilökohtainen kokemus ja voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Yksinäisyyden taustatekijöissä ja ilmenemismuodoissa voidaan kuitenkin havaita samankaltaisuuksia. Usein yksinäisyys koetaan erilaisina menetyksinä; heikentyneenä fyysisenä toimintakykynä, sosiaalisten verkostojen katoamisena, turvallisuuden tunteen heikentymisenä ja oman elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden menetyksenä. Yksinäisyys nähdään usein luonnollisena osana ikääntymistä, kun oma toimintakyky heikkenee ja voi olla vaikeampi ylläpitää olemassa olevia ihmissuhteita. Asioita vaikeuttavat esimerkiksi puolison kuolema, tai lasten muutto kauemmaksi. Kun ympärillä ei ole ketään johon tukeutua, voi tämä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.
Yksinäisyyden vaikutukset ovat kytköksissä tutkimusten mukaan esimerkiksi epäterveellisiin elämäntapoihin, ja niillä voi olla negatiivisia seurauksia psyykkiseen terveyteen; masennus, ahdistus, unettomuus ja stressi olivat selvästi yleisempiä yksinäisyyttä kokevilla ikääntyneillä. Negatiiviset ajatukset näkyvätkin kuolleisuuden kasvuna ja itsetuhoisten ajatusten yleistymisellä. Yksinäisyydellä on negatiivisia vaikutuksia myös kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin.
Syyt yksinäisyyteen ovat usein vähentyneissä merkityksellisissä ihmissuhteissa. Monet ikääntyneet kokevat, että suurin syy on puolison ja ystävien menetys, sillä vaikka lapset ja lapsenlapset olisivat aktiivinen osa elämää, eivät nämä silti välttämättä täytä tiettyä sosiaalista tarvetta.
Ikääntyneilläkin on tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi ja arvostetuksi. Yksinäisyys voikin aiheuttaa tyhjyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita, mikä yhdistettynä mahdollisesti heikentyneeseen toimintakykyyn voi aiheuttaa eristäytyneisyyttä. Avainsana yksinäisyydessä tuntuukin olevan merkityksellisyys, oli kyse sitten ihmissuhteista tai ihmisen omasta osasta maailmassa.
Tärkeintä yksinäisyyden torjumisessa on huomioida mitä itsensä yksinäiseksi kokeva ihminen kokee tarvitsevansa, sillä yksinäinen itse on paras asiantuntija omassa tilanteessaan. Yksilöllisyys onkin siis avainasemassa yksinäisyyden helpottamisessa. Myös ihmissuhteiden pysyvyys ja ennakoitavuus ovat tärkeitä toimia yksinäisyyden torjumisessa. Meille Tyynen ja Severin -avustajapalvelussa onkin tärkeää keskustella aina avustettavan, sekä tämän läheisten kanssa jokaisen asiakkaamme yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Yhdessä vietetyn ajan määrä ja laatu sovitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä. Haluamme olla auttava käsi yksinäisyyden torjumisessa; askel kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Arjen tuki, joka tuntuu sydämessä
