Liikunta on tärkeää koko elämän ajan, mutta sen merkitys korostuu ikääntyessä, kun keho muuttuu. Kun ikää kertyy lisää, lihasmassa vähenee, luut heikkenevät ja tasapaino huonontuu. Kaikki nämä muutokset tuovat mukanaan lisääntyneitä riskejä. Liikunta onkin tärkein tapa hillitä ikääntymisen tuomia fyysisiä rajoitteita.
Ikääntyessä, kun lihakset heikkenevät ja menettävät elastisuuttaan on hyvä lihaskunto äärimmäisen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisemässä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kehon muuttuessa on tärkeää huolehtia myös sydämen ja verenkiertoelimistön, hengityselinten ja aineenvaihdunnan toimivuudesta, sekä yleisestä tasapainosta ja koordinaatiosta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisesti aktiiviset, säännöllisesti liikkuvat ikääntyneet elävät pidempään. Liikunta on siis merkittävässä asemassa ehkäisemässä ikääntymiseen liittyviä fyysisiä riskejä.
Liikunnan säännöllisyyden merkitys korostuu ikääntyessä, päivittäisen liikunnan avulla edesautetaan liikkuvuuden, lihasvoiman, tasapainon ja kävelykyvyn säilyvyyttä ja paranemista. Monesti ajatellaan, ettei liikuntaharrastusta kannata aloittaa enää ikääntyneenä, vaikka tutkimusten mukaan vielä vanhempanakin aloitettu liikuntaharrastus on hyödyllistä.
UKK-instituutin (2019) yli 65-vuotiaiden liikuntasuositusten mukaan ikääntyneille suositellaan sykettä kohottavaa reipasta liikkumista, mutta tätäkin tärkeämpää on kohtuullista rasitusta aiheuttava liikunta 30-minuuttia päivittäin. Suorituksen voi jakaa pienempii osiin ikääntyneen omien rajojen mukaan. Tutkimusten mukaan hyviä liikuntamuotoja ikääntyneille ovat erilaiset vesiurheilu, pyöräily, hiihto ja porraskävelyt. Näiden lisäksi luonnossa liikkumisen ja esimerkiksi puutarhanhoidon on todettu olevan hyviä liikuntamuotoja.
Fyysisen hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia mielialaan, vähentäen masennuksen ja ahdistuksen oireita. Liikunta onkin yksi tärkeimpiä toimia ikääntyneiden mielenterveys ongelmien ehkäisyssä. Liikkuminen yhdessä lisää sosiaalisuutta, ja saavutettavat tavoitteet luovat onnistumisen tunteita. Molempien näiden on tutkimuksissa todettu lisäävän hyvinvointia.
Ikääntyneiden liikkumisessa on kuitenkin muistettava, että liikunnan tulisi aina olla mieleistä ja lähteä ikääntyneestä itsestään. Ilman omaa intohimoa ja kiinnostusta liikkumiseen, ei sen ylläpitäminen onnistu. Liikuntaa on hyvä lisätä hitaasti, omaa kehoa ja rajoja kunnioittaen. Myös realistiset, saavutettavat tavoitteet ovat tärkeitä. Helpoin tapa lisätä päivittäistä liikuntaa on lisätä liikkumista kotona, pienissä erissä. Kun liikkuminen sujuu, voi lähteä tutustumaan kaikessa rauhassa vaikka omaan lähimetsään. Kaikkein tärkeintä on löytää itselleen toimiva liikuntalaji jonka seurassa viihtyy. Tässä avustajat ja heidän kanssaan toteutetut lajikokeilut voivat olla avainasemassa jos yksin on vaikea lähteä.
Liikunta lisää siis niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia mikäli se lähtee ihmisestä itsestään. Avustajamme auttavat mielellään lisäämään päivittäistä liikuntaa arkeen, Sinun toiveitasi kunnioittaen.
Arjen tuki, joka tuntuu sydämessä
